II tapaaminen 15.3.

Mika Kortelainen
Ideointi ja ideasta tuotteeksi
15.3.2016 

Tuotekehityksestä..

  • Tarvitseeko kaikella kehittämisellä olla tarkoin määritellyt tavoitteet? Ei välttämättä
  • Kun opinnäytetyötä tekevät opiskelijat asettavat työlleen päämääriä ja päätyvätkin lopputuloksena erilaisiin tavoitteisiin, niin he saattavat pettyä
  •  Tarvitsemme kentän, jossa pelataan, mutta lopputulosta ei välttämättä kannata päättää etukäteen
Mika kertoo esimerkin kolmesta leidistä. He olivat opintojaksolla innovaatio ja yrittäjyys. Siellä tutustuttiin maailmalta löytyneihin innovaatioihin. Jossain vaiheessa leidit keksivät, että he haluavat keksiä paistinpannun, joka auttaa kokkaajaa paistamaan pihvinsä oikein ja haluamansalaiseksi, esim. medium miinus. Kun he saivat ensimmäisen prototyypin käsiinsä, niin silloin kehittämistyö vasta konkretisoitui todella vahvasti. Mika pyysi heitä kuvaamaan tuotekehitystyönsä prosessin ja tällainen syntyi:


He saivat monesti prototyyppiasiantuntijalta palautetta, että "ei onnistu" ja välillä pohdittiin tosiaan kehittämisen jatkamista. He eivät olleet insinööri-, vaan liiketalouden opiskelijoita. He kuitenkin keksivät aina uusia ajatuksia ja vuoroin he olivat luovuttamassa. Tuote ei ole vielä kaupoissa eikä välttämättä ikinä tulekaan, kuka tietää. Mutta kehittäminen on tällaista. Meidän pitää jatkuvasti altistaa tekemistämme muiden arvioinnille, vaikka joutuisimmekin suohon. Mutta milloin pitää luovuttaa? Tyson teki useita tuhansia prototyyppejä pölynimuristaan ennen sen kauppoihin pääsemistä. 

Tuotteistaminen
  • Hyvä idea ei vielä ole mitään
  • Pikatuotteistus: Äkkiä markkinoille, ei suunnitella yksityiskohtia liikaa. Lähdetään tarjoamaan ja jos siltä näyttää, että kysyntää ei löydy, niin turha jatkaa
  • Ylihintaista tuotetta ei voi myydä, vaikka se olisi kuinka hyvä 
Mazer
  • Yhdysvaltalainen professori Mazer teki testin, jossa hän mittasi opiskelijoiden aivokäyriä
  • Kun aivokäyrät olivat alimmillaan, niin opiskelijat eivät olleet nukkumassa, vaan luennoilla  
 Miksi tuotekehitystä pitää tehdä?
  • Maailma ympärillä muuttuu, jolloin se aiheuttaa organisaation ympärille paineen muuttua mukana
  • Se voittaa, joka parhaiten vastaa muutoksen tuomiin haasteisiin, selviää


Yritykset muuttuvassa liiketoimintaympäristössä
Tulevaisuudessa innovaatiot demokratisoituvat - kehittämisestä tulee siis meidän kaikkien velvollisuus. Yksi oleellisimmista asioista on se, että miten saamme asukkaat mukaan kehittämistyöhön? Kuinka paljon osaamme kehittää hyvän elämän palveluita ja kuinka paljon otamme asukkaat mukaan tähän kehittämiseen? Saammeko heidän läheisensä mukaan kehittämiseen? Jos asukas ei kykene itse kommunikoimaan, niin kuinka osaamme kehittää heille palveluita etenkin, jos läheiset eivät käy vierailuilla?

Kuka on asiakas?

Eläkeläinen
Monisairas
Muistisairas
Vanhus
Kaupunki 
Läheinen

Kenelle kehitätte palveluja?
Kysymmekö vanhukselta, läheiseltä vai kaupungilta? Vastaus varmasti vaihtelee. Kuinka monella on lapsi, jonka matkapuhelinlaskua maksatte? Lapsi on käyttäjä ja vanhempi maksa - kummalta matkapuhelinoperaattorin tulisi kysyä, että minkälaisia palveluita kaivataan? Tähän ei ole olemassa oikeaa vastausta, mutta kannattaa pitää mielessä kehittämisen aikana.

Tulevaisuuden tuotteet ja palvelut


Kehittämiselle pitää löytää aikaa. Kehittäminen ei voi viedä perustyöstä koko aikaa. Ei voi lopettaa perustehtävää kehittämisen kustannuksella ja tämä on asian ydin. 

 Tauolla Ulla veti FoibeTV:n suorassa lähetyksessä aamujumpan 



Erilaisia muutoksia


Esimerkiksi työyhteisöissä on tärkeää muistaa se näkökulma, että kaikkia ei pysty mielliyttämään. Vaikka suuri osa pitäisi kehitystyötä merkittävänä. Mitä suurempi kehitystyö, sitä suurempi on vastustajien joukkio. Kehittäjän on hyvä tiedostaa 
tämä asia. Yllä olevien muutoksien lisäksi kannattaa tarkkailla myös heikkoja signaaleja, jotka voivat kieliä tulevaisuudessa tapahtuvista merkittävistäkin muutoksista. Hiljainen signaali on siis merkki muutoksesta.





Mitkä asiat pysyy?
Tiskit
Kuorman purki
Asiakaslähtöisyys
Riittämättömyys
Arvostuksen puute
Tilat
Työn arvot, esim. eettiset 




Mitkä asiat muuttuu?
Hoitajamitoitus
Asukkaiden ravitsemus (esim. syö terveellisemmin)
Ergonomia (erilaisia apuvälineitä siirtymiseen) 
Asukkaita tulee lisää
Töitä tulee enemmän
Työtehtävät muuttuu
Palveluita tulee lisää
Vaatimukset tulee kasvamaan 
Asiakkaiden terveydentila heikkenee (mitä pidemmälle yli 100 vuotta mennään) 
Teknologia kehittyy ja lisääntyy
Henkilökunta

Vielä kuva konsultin fläppitaulusta:






Palveluinnovaatiot ja uuden kehittäminen osaajien verkostoissa



Harjoitus lastenjuhlista



Hylätäänkö asiat vain sen takia, että ne eivät kuulu johonkin kokonaisuuteen? Hylkäämmekö asiat vain siksi, että pääsemme itse helpommalla? Tämä on tärkeä oppi kehittäjälle. 

Mitkä teidän organisaation osalta on punaisella alueella kehittämisen näkökulmasta? Mikä on siis kiellettyä?
  • Rahan puute
  • Asenteet
  • Ennakkokäsitykset
  • Ajanpuute / resurssien puute
  • Muutosvastarinta
  • Esimies
  • Erimielisyys 
  • Arvostuksen puute
  • Rohkeuden puute
  • Epäonnistumisen pelko 
Mitä näille asioille voidaan tehdä, esim. ulkoilutilan kehittämisen suhteen? 
Henkilö- ja ajalliset resurssit:
  • Talkoot, joihin pyydetään läheisiä mukaan
  • Vapaaehtoiset
  • Opiskelijat
Asenteiden muuttaminen:
  • Jonkun tehtävä ensin
Muutosvastarinta:
  • Käytetään aikaa kehittämisen tavoitteiden selkeyttämiseen
  • Ei välitetä esimiehestä
Arvostuksen puute:
  • Haetaan arvostus muualta 
Rahan puute:
  • Lahjoitukset
  • Sponsorointi
  • Avustukset
  • Talkoot
  • Vapaaehtoiset





Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan sitä, että kaikin mahdollisin keinoin otetaan asiakas mukaan kehittämään organisaation toimintaa. Asiakaskeskeinen toiminta on sitä, että asiantuntija päättää sen, mikä asiakkaalle on parasta. Aina kehittäessä ei tarvitse ottaa asiakasta mukaan kehittämiseen. Joissain tilanteissa asiakasta ei edes kannata ottaa mukaan kehittämiseen.


Mistä lisää tuloja?
  • Myydään keittiön tekemiä kakkuja ulkopuolisille - markkinointi Foiben nettisisivuilla ja sosiaalisessa mediassa
  • Myydään leivonnaisia, käsitöitä, tauluja
  • Arpajaiset / sponsorit
  • Pullonkeräys 
  • Ylijäämäruoan myyminen
  • Tilan myyminen ulkopuolisille - uimahalli, kuntosali, juhlien pitäminen, hotellihuone, kokoukset, polttarit, tanssikoulu
  • "Pula-ajan ohjeet -kirja"
  •  Läheisten digikoulutus
  • FoibeTeatteri
Myyntitilanteessa hyvä muistaa
 Mitä arvoa tuote tai palvelu tuotaa asiakkaalle? Mitä arvoa asiakas saa hyödyn lisäksi? 

Mitä myynti on? 
  • Pakollinen toiminta
  • Tuloa
  • Voittoa
  • Tappio
  • Raha
  • Asiakassuhde
  • Taito
  • Tuotteen / palvelun kuvaaminen mahdollisimman houkuttelevasti
  • Hyöty asiakkaalle
  •  Kuka Foibessa myy? 
  • Myynnistä vastaa Ulla / Marko / johtoryhmä 
"Myynti on asiakkaan ongelmanratkaisua niin, että myyjän ja asiakkaan välille syntyy pitkäikäinen asiakkuusuhde 

Mitä jäi mieleen päivästä? 
  • Pitää myydä, että on töitä
  • Myyminen I
  • Kakkujen myyminen
  • Asenteiden muutos
  • Asiakaslähtöinen kehittäminen
  • ? II
  • Mitä tai miten voi myydä rahan saamiseksi?
  • Hyväksi havaittuja ja toimivia juttuja ei tarvitse kehittää
  • Innovaationäkökulma, esim. rohkeus tehdä
  • Kaikki on mahdollista, joskus tosin joutuu soveltamaan
  • Asiakastyytyväisyys ja työntekijöiden tyytyväisyys
  • Tehdään asioita niin, että mahdollisimman moni on tyytyväinen
  • Positiivisuus
  • Kehittämiselle ei ole esteitä, aina täytyy yrittää
  • Myynti on irrallinen asia?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti