I tapaaminen 2.-3.2.


 3.2. Ketterä kehittäminen

Aloitetaan nimiehdotuksilla 
  • Foiben Pölyttäjät - Olemme mehiläisiä, jotka pölyttävät ajatuksia ristiin
  • Foiben Kolaajat - Kolataan vanhaa lunta edestä, jotta mahtuu uutta tilalle
  • Foiben Edelläkävijät 
  • Foiben Raikastajat 
  • Foiben Säteilijät - Päivä kirkastuu ja sen jälkeen jatkaa säteilyä
  • Foiben Järjestäjät - Tulee valoa, kirkastuu ja kaikki laitetaan järjestykseen
  • Foiben Ravistuttajat - Ravistamme koko taloa




Jos suunnitteluun käytetään paljon aikaa, niin maailma kerkeää muuttumaan niin paljon, että koko juttu on vanhentunut jo ennen varsinaista tuotantoa. Yllä oleva kuvio kuvaa vanhaa toimintamallia. Meidän on saatava ripeämmin konkreettisia asioita aikaan ja päästä eteenpäin. Siksi Foiben malliksi on valittu ketterän kehittämisen malli.


Yllä oleva kuva havainnollistaa vanhaa ja uutta ajattelua. Ensimmäinen esimerkki kuvaa vanhaa maailmaa. Siinä on selkeästi vaiheistettu kehittämisen eri vaiheet ennalta päätetyn lopputuloksen aikaansaamiseksi. Asiakas saa hyödyn vasta kehittämisen päätyttyä.
Samaisen kuvan toinen rivi havainnollistaa ketterän kehittämisen vaiheistusta. Ketterässä kehittämisessä lähdetään miettimään ratkaisua, jolla saadaan heti tuotettua hyötyä asiakkaalle jo kehityksen alussa. Se ei välttämättä ole mitään suurta ja kaikille asiakkaille soveltuva, esim. skeitti- tai potkulauta. Seuraavaksi kehitetään hieman eteenpäin ja vähän paremmaksi. Jokainen vaihe tuottaa asiakkaalle hyötyä. Heti ei tarvitse tehdä täydellistä ja loppuun asti hiottua autoa.

Nyt lähdemme etsimään teidän työstänne kehittämisen asioita ketterän kehittämisen hengessä. Meille ei riitä yksi auto, sillä on liian suuri riski sille, että se ei ole toimiva ratkaisu. Teemme monta erilaista kehittämisen harjoitusta, jonka myötä meistä tulee kehittämisen ammattilaisia. Lähdetään liikkeelle pienistä kehittämistehtävistä.

Tämän aamupäivän aikana etsimme teille jonkin sellaisen kehittämisaskeleen, joka on valmis seuraavaan lähipäivään 15.3. mennessä.

Meidän pitää löytää keinoja saada mahdollisesta asiakkaalta tietoa jo ennen varsinaista kehittämisen aloittamisen, jotta osaamme lähteä kehittämään juuri asiakkaan tarpeisiin sopivaa palvelua. Tämän tiedon saamiseen meidän tulee luoda erilaisia vuorovaikutuksen kenttiä.

Otetaan ajatusleikkinä hotelliyöpyminen. Ajatellaan, että hotelliyö on tuote. Riippuen palveluntarjoajasta tämä tuote voi olla hyvin erilainen. Yhdessä voi olla kiva kylppäri, yhdessä ei niinkään. Löytyy sängyt yleensä kaikista ja pyyhkeet. Mutta tärkeintä on tuotteeseen sisältyvä palvelu. Siis se, miten asiakas saa tuotteen itselleen.



Tästä muodostuu asiakkaan käyttäjäkokemus. Tästä ajatuksesta meidän pitää ottaa koppia omiin tuotekehitystöihimme. Siis asettua asukkaan asemaan. Hyvän Elämän mahdollistajien pitää olla kiinnostuneita siitä, miltä palvelu tuntuu ja näyttää asukkaan mielestä.

Otetaan paritehtävä: Minkälaisia sellaisia asioita tunnistatte, joita asukkaat kaipaavat tai haluavat tehdä? Sellaisia, joihin heillä ei ehkä vielä ole mahdollisuutta? Jos olisi (helposti) mahdollista, niin.. 
  •  Konkreettista tekemistä
  • Palvelutaloon esimerkiksi esiintyjiä
  • Enemmän ulkoilua
Tehdään Tuhannen Happihyppelyn Haaste - Käy kurkkaamassa Dream Team Rakentajien blogista heidän 1000 happihyppelyn haasteensa http://dreamteamrakentajat.blogspot.fi/2013/12/haaste-dream-team-rakentajille.html
  •  Joka kuukaisi pienet tai isot iltatanssit
  • Menisin torille
  • Menisin oikeisiin elokuviin
  • Muistellaan menneitä
  • Mentäisiin esimerkiksi vaateostoksille
  • Söisin mieliruokia
  • Enemmän aikaa läheisten kanssa

Mitä kehitysaihioita keksitte? 
Foibe 3
  • Asukkaamme eivät mielellään ulkoile, sillä takapiha on sen verran tylsä. Panostetaan takapihan viihtyvyyteen ja kerrosten väliseen yhteistyöhön 
  • Bussipysäkki
  • Tupien viihtyvyyden parantaminen elämysseinällä. Elämysseinään maalataan jokaisen tuvan oma puu - maalaus itse tai yhteys taidekouluun
Foibe 2
  • KinoFoibe - elokuvateatteri tuvissa. Kysellään asukkailta mielielokuvia
  • Torille meneminen kesällä tai keväällä
  • Harrasteryhmä - Kaksi kertaa kuukaudessa asukkaiden kokous, jossa keskustellaan heidän toiveista
Foibe 1 
  • Kerran viikossa erilainen itse rakennettu aamiainen
  • Asukas joka päivä emännän tai isännän roolissa 
  • Tehdään yhdessä enemmän
  • Korjauspaja/ompelimo 
Meeri ja Marzu
  • Vaatevaihto 
  • Pihakirppis
  • Kahvilan palvelun ja valikoiman kehittäminen
  • Leipomiskursseja
  
Kokeilukulttuuri pähkinänkuoressa
Idean saamisesta on 24 tuntia aikaa päättää, että lähdetäänkö vai eikö lähdetä kokeilemaan. Tämän jälkeen teillä on 21 päivää aikaa kokeilla idean toimivuutta. Jos toimii, niin onko kehittämistä ja jos ei toimi, niin ei jatketa kokeilua. Jos päätetään jatkaa, niin meillä on 105 päivää aikaa levittää tietoa uudesta toimintamallista.
 
 2.2. Kirsi Parviainen - Strategiset kulmakivet


Nyt lähdemme tekemään ja toteuttamaan visiota. Mitä visio teidän mielestänne tarkoittaa? 



Paritehtävä: Kertokaa konkreettisia asioita, joissa näkyy Foiben visio.
  • Pyritään yksilöllisyyteen erilaisten palvelujen avulla. Jokainen asiakas kohdataan yksilönä.  
  • Ihmiset ihmisille - ei toimenpiteen kohde tai työsuoritus
  • Asukkaat ovat tyytyväisiä Foibeen
  • Hoitajat saavat kehuja ja haleja
  • Itsemääräämisoikeus - mitä asukas haluaa ja mitä ei
  • Turvallisuuden tunne
  • Tasa-arvoinen kohtelu
  • Asukas saa pitää kiinni omista mielenkiinnon kohteistaan
  • Asukkaan elämä ei lopu siihen, kun hän muuttaa FOibeen. Päinvastoin. Edessä on uusi elämä.
  • Hyvä palvelu. Kaikille asukkaille hyvä palvelu ei ole sama asia
  • Kunnioittava ja arvostava kohtaaminen
  • Iloinen ja positiivinen asenne
  • Aito läsnäolo - "Ihanaa, kun sinä olet siinä" 


Teillä on kolme taloa, jotka ovat hyvin erilaisia. Niissä on aivan erilaiset toimintatavat ja kulttuurit. Tämä on rikkaus, sillä voimme oppia toisiltamme hyviä käytänteitä ja toimintamalleja.  

Vanhassa toimintamallissa asiantuntija tuottaa palvelua passiiviselle asiakkaalle hieman yläviistosta. Tämä maailma on muuttumassa mm. digitalisaation ansiosta. Emme enää ole maailmassa, josta yläviistosta tarjoamme tietoa asiakkaalle. Olemme maailmassa, jossa rakennamme erilaisia vuorovaikutuksen kenttiä, joissa kohtaamme asiakkaan. Asiantuntija ja asiakas tasavertaisina. Asiantuntijan rooli muuttuu enemmän valmentavaksi ja ohjaavaksi toiminnaksi. Asiantuntijan tehtävä on olla mahdollistaja. Tämä ajatus on ollut taustalla uuden strategian rakentamisessa. Meidän pitää löytää toimintamalleja, joissa toteutuu asukkaan vapaus valita. 

Hyvinvointi vaatii kolme asiaa: Merkityksellistä tekemistä, esimerkiski mahdollisuutta soittaa, laulaa, kutoa jne. Se vaatii myös sosiaalista yhteisöä, joka luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kolmas ja viimeinen asia on osallisuus omaan elämään, joka liittyy siihen, että voi valita. Voi valita mitä syö, voi valita ruokkiiko kanoja vai possuje jne.

Yksi vuorovaikutuksen kenttä voi olla aamiaisruokailu ja esimerkiksi eri harrastusten ympärille voidaan rakentaa erilaisia vuorovaikutuksen kenttiä.


Se ei riitä, että Foiben sisällä tiedämme asukkaiden elävän hyvää elämää. Meidän pitää kertoa tarinaamme myös ulospäin. Siksi Foibe on Twitterissä, Pinterestissä, eri blogialustoilla ja nyt myös Youtubessa.















Ennakkotehtävät ennen varsinaisia aloituspäiviä
Ohjelman infotilaisuudessa annettiin kaksi tehtävää tehtäväksi ennen aloituspäiviämme. Ensimmäinen oli ottaa 50 hyvää valokuvaa tabletilla. Toinen tehtävä oli opetella ja muistaa Foiben visiolause: Tämä on se koti, johon tahdon asettua loppuelämäkseni. Onnellisena. Näiden lisäksi saatte vielä pohdintatehtäväksi miettiä asioita, joita haluatte omassa työssänne lähteä kehittämään ja viemään eteenpäin niin omasta, kuin asukkaidenkin näkökulmasta. Siis konkreettisia ajatuksia ja ehdotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti